top of page

TAIDEPAPPILA - HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN

lossy-page1-800px-Porträtt._Per_Brahe_d.y._Beck_-_Skoklosters_slott_-_13452_edited.jpg

1651

teemu luoto 2.jpg

1971

240449616_2970438489870841_6735501129920509026_n_edited.jpg

2019

Nyt
 

IMG-20220822-WA0006.jpg

Pietari Brahe lahjoittaa kruununtilan kuhmalahtelaisille. Vuosisatojen aikana tilalla nähdään monta pappilaa. Nykyinen pappila on rakennettu vuonna 1893. 

Keramiikkataiteilijana ansioitunut helsinkiläinen Teemu Luoto hankkii pappilan huutokaupassa. Teemu muuttaa vaimonsa Raijan kanssa Kuhmalahdelle. Heti alussa Teemun ajatus on, että pappila olisi sekä koti, työhuone että hänen keramiikkateostensa näyttelypaikka.  Jo samana vuonna järjestetään ensimmäinen joulunäyttely. Teemu kutsuu tamperelaisia kuvataiteilijoita mukaan näyttelyyn. Pappilasta tulee Taidepappila. Näyttely on menestys, jonka seurauksena pappila täyttyy tulevina vuosina taiteesta ja sen matka merkittävänä kulttuurikohteena on alkanut.

Taidepappilan Ystävät Ry näki päivänvalon ensimmäistä kertaa lokakuussa 2019. Yhdistys mahdollistaa sen, että vakituiset kävijät, satunnaiset vierailijat ja aktiivijäsenet voivat tukea Taidepappilan toimintaa lahjoituksilla ja tulla jäseneksi kasvavaan yhteisöömme.

Taidepappilasta on kehkeytymässä 2000-luvulla entistä kansainvälisempi taiteiden, taiteilijoiden sekä taiteen ystävien kohtaamispaikka. Jokakesäisen taidenäyttelyn ohella tarkoituksemme on järjestää tilauksesta muuta toimintaa ympärivuotisesti, kuten vuokrata tiloja juhla- ja kokouskäyttöön, ja pitää erilaisia työpajoja vaihtuvilla teemoilla. Vuonna 2023 Taidepappila on matkalla rekisteröidyksi säätiöksi. Säätiön tehtävänä on Teemu Luodon elämäntyön turvaaminen ja Taidepappilan kehittyminen Luodon toivomaan suuntaan tulevaisuudessa. 

84833391_2504173583164003_2686251354996867072_n.jpg

Teemu Luoto oppilaineen, 1965

Taidepappila kesällä

DSC_0047.JPG

Teemu Luodon työhuone Taidepappilassa

KUVAGALLERIA

Maila-Katriina Tuominen, kulttuuritoimittaja

"Kuhmalahden taidepappilalla on oma luonteensa, omanlainen näyttelypolitiikka ja ainutlaatuinen luontosuhde. "
bottom of page